Info

Harmoonin tarina

On siinä vaan omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on yli 100 v historiaa.
Vuonna 1910 rakennettu Halosen Harmoonitehdas on yksi Jyväskylän maamerkeistä.

Harmoonitehdas syntyy

Palataan vuoteen 1910. Persoonallinen tyyli, käsityönä valmistetut esineet ja muotojen yksinkertaisuus ovat nousussa Arts & Crafts -liikkeen myötä. Arts & Crafts -muotokieli rantautuu myös Keski-Suomeen. Upeissa vanhoissa rakennuksissa on syvyyttä, historiaa ja elämänmittaisia muistoja.

Harmoonitehtaan Kkomea tiili- ja hirsirakenteinen rakennus edustaa maakunnassa harvinaista kansallisromanttista jugendtyyliä. Rakennuksen on suunnitellut harmonitehtaan toisen perustajan, harmonimestari Aapeli Halosen, Antti-veli.

Aapeli Halonen (1863-1928) itse oli sivistynyt mies, joka johti palokunnan kuoroa ja lauloi Sirkoissa. Hänen puolisonsa Ida osallistui vieläpä enemmän paikkakunnan sivistyksellisiin ja aatteellisiin rientoihin. Koko suuren rakennuksen toinen kerros oli tarkoitettu asuinkäyttöön. Siellä asui tietenkin Aapeli itse perheineen ja myöhemmin hänen lapsensa perheineen aina 1960-luvun alkuun saakka.

Aikansa kulttuurikeskus

Taitelijaelämää

Kilpinen kokosi lukuisilta matkoiltaan laajat kokoelmat rahoja, aseita, koriste-esineitä ja kansatieteellisä esineitä, joita hän säilytti asunnossaan ja Halosen talon ullakolla. Kilpisen haaveena oli saada museo Jyväskylään ja hän lahjoitti esinekokoelmansa kaupungille. Unelmasta tulikin pian totta, kun Keski-Suomen museo perustettiin vuonna 1932. Viktor Kilpinen oli myös taidemesenaatti, joka tuki taloudellisesti ja henkisesti mm. Oskar Raja-ahoa.

Oskar Raja-aho (1899-1932) oli Jyväskylän ensimmäinen kuvanveistäjä. Hänen tunnetuimpia veistoksia Jyväskylässä ovat mm. Aino-patsas Kirkkopuistossa ja Karhu-veistos Rajakadulla. Hän muutti harmonitehtaaseen vaimonsa kanssa 1920-luvun lopulla. Taiteilijan setä Oskari Raja-aho oli entinen harmonitehtaan puuseppä ja oli asunut talossa. Raja-ahojen kodissa kävi runsaasti vieraita ja kanssakäyminen muiden jyväskyläläisten taiteilijoiden, etenkin Carl Bengtsin, Urho Lehtisen ja Jonas Heiskan, välillä oli vilkasta.

Taiteilijoita talossa

Antti Halonen (1870-1945) asui Halosen talon ateljeekodissa vuosina 1910-1915. Jyväskylässä taiteilija pääsi oikeastaan ainoan kerran koko elämänsä aikana keskittymään maalaamiseen. Viiden vuoden aikaan hän piti 15 näyttelyä sekä ateljeekodissaan harmonitehtaassa, että muualla Suomessa.

Halosen harmonitehdas oli aikansa kulttuurikeskus, jonka yläkerran ateljeekodeissa asui taiteilijoita ja kuvanveistäjiä. Muita talon asukkaita ovat olleet mm. Viktor Kilpinen ja Oskar Raja-aho. Viktor Kilpinen (1865-1935) oli Sisä-Suomen Raudan johtaja ja maailmanmatkaaja, joka asui Halosen talossa 1920/1930-luvun vaihteessa.

Täpärä pelastuminen

Suojelu

Harmonitehtaan toiminnan loputtua 1960-luvun alkupuolella rakennus päätyi Valion omistukseen. Asuinkerroksessa oli useita vuokra-asuntoja ja tehdassali muutettiin autokorjaamoksi. 1970-luvun lopulla Valio päätti kuitenkin purkaa arvokkaan rakennuksen ja oli vain sattuman ja kaukonäköisten kaupunkilaisten ansiota, että rakennus lopulta pelastui.

Jyväskylän kaupunki osti Halosen talon, peruskorjasi ja osittain entisöi sen. Talo on maakunnallinen rakennushistoriallisesti arvokas suojelukohde. Kaupungin omistuksen aikana Halosen talossa toimi grafiikan paja ja toisessa kerroksessa Galleria Harmonia. Rakennuksen kellarikerroksessa oli pitkään Jyväskylän taiteilijaseuran galleria ja sen jälkeen Luovan valokuvauksen paja.

Jätä meille soittopyyntö