Harmoonitehtaan tarina

Harmoonitehtaan tarina

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on yli 100-vuotista historiaa

Palataan vuoteen 1910. Persoonallinen tyyli, käsityönä valmistetut esineet ja muotojen yksinkertaisuus ovat nousussa Arts & Crafts -liikkeen myötä. Arts & Crafts -muotokieli rantautuu myös Keski-Suomeen. Upeissa vanhoissa rakennuksissa on syvyyttä, historiaa ja elämänmittaisia muistoja.

Vuonna 1910 rakennettu Halosen Harmoonitehdas on yksi Jyväskylän maamerkeistä. Komea tiili- ja hirsirakenteinen rakennus edustaa maakunnassa harvinaista kansallisromanttista jugendtyyliä. Rakennuksen on suunnitellut harmonitehtaan toisen perustajan, harmonimestari Aapeli Halosen, Antti-veli.

Antti Halonen (1870-1945) asui Halosen talon ateljeekodissa vuosina 1910-1915. Jyväskylässä taiteilija pääsi oikeastaan ainoan kerran koko elämänsä aikana keskittymään maalaamiseen. Viiden vuoden aikaan hän piti 15 näyttelyä sekä ateljeekodissaan harmonitehtaassa, että muualla Suomessa.

Aapeli Halonen (1863-1928) itse oli sivistynyt mies, joka johti palokunnan kuoroa ja lauloi Sirkoissa. Hänen puolisonsa Ida osallistui vieläpä enemmän paikkakunnan sivistyksellisiin ja aatteellisiin rientoihin. Koko suuren rakennuksen toinen kerros oli tarkoitettu asuinkäyttöön. Siellä asui tietenkin Aapeli itse perheineen ja myöhemmin hänen lapsensa perheineen aina 1960-luvun alkuun saakka.
Harmoonitehtaan tarina
Harmoonitehtaan tarina
Halosen harmonitehdas oli aikansa kulttuurikeskus, jonka yläkerran ateljeekodeissa asui taiteilijoita ja kuvanveistäjiä. Muita talon asukkaita ovat olleet mm. Viktor Kilpinen ja Oskar Raja-aho. Viktor Kilpinen (1865-1935) oli Sisä-Suomen Raudan johtaja ja maailmanmatkaaja, joka asui Halosen talossa 1920/1930-luvun vaihteessa.

Kilpinen kokosi lukuisilta matkoiltaan laajat kokoelmat rahoja, aseita, koriste-esineitä ja kansatieteellisä esineitä, joita hän säilytti asunnossaan ja Halosen talon ullakolla. Kilpisen haaveena oli saada museo Jyväskylään ja hän lahjoitti esinekokoelmansa kaupungille. Unelmasta tulikin pian totta, kun Keski-Suomen museo perustettiin vuonna 1932. Viktor Kilpinen oli myös taidemesenaatti, joka tuki taloudellisesti ja henkisesti mm. Oskar Raja-ahoa.

Oskar Raja-aho (1899-1932) oli Jyväskylän ensimmäinen kuvanveistäjä. Hänen tunnetuimpia veistoksia Jyväskylässä ovat mm. Aino-patsas Kirkkopuistossa ja Karhu-veistos Rajakadulla. Hän muutti harmonitehtaaseen vaimonsa kanssa 1920-luvun lopulla. Taiteilijan setä Oskari Raja-aho oli entinen harmonitehtaan puuseppä ja oli asunut talossa. Raja-ahojen kodissa kävi runsaasti vieraita ja kanssakäyminen muiden jyväskyläläisten taiteilijoiden, etenkin Carl Bengtsin, Urho Lehtisen ja Jonas Heiskan, välillä oli vilkasta.

Harmonitehtaan toiminnan loputtua 1960-luvun alkupuolella rakennus päätyi Valion omistukseen. Asuinkerroksessa oli useita vuokra-asuntoja ja tehdassali muutettiin autokorjaamoksi. 1970-luvun lopulla Valio päätti kuitenkin purkaa arvokkaan rakennuksen ja oli vain sattuman ja kaukonäköisten kaupunkilaisten ansiota, että rakennus lopulta pelastui.

Jyväskylän kaupunki osti Halosen talon, peruskorjasi ja osittain entisöi sen. Talo on maakunnallinen rakennushistoriallisesti arvokas suojelukohde. Kaupungin omistuksen aikana Halosen talossa toimi grafiikan paja ja toisessa kerroksessa Galleria Harmonia. Rakennuksen kellarikerroksessa oli pitkään Jyväskylän taiteilijaseuran galleria ja sen jälkeen Luovan valokuvauksen paja.

Vuonna 2013 yrittäjät Jyrki ja Riitta Halttunen ostivat arvokiinteistön Jyväskylän kaupungilta. Yrittäjillä, Jyrki ja Riitta Halttusella, on vahva missio pelastaa vanhoja rakennuksia ja synnyttää niihin modernia ja kannattavaa liiketoimintaa. A & C Ravintoloiden ydin rakentuu historiallisten arvokiinteistöjen varaan. Upeat ja persoonalliset rakennukset on kunnostettu huolella ja perinteitä vaalien.

"Me näimme rakennuksessa valtavasti potentiaalia. Harmooni yhdistää uudella tavalla historian säilyttämisen ja modernin kaupunkiympäristön. Haluamme tarjota asiakkaille menneen ajan hengessä nykyajan mukavuuksia", Jyrki Halttunen kuvailee.
Toimintamme arvopohja rakentuu miljöön, kulttuurin, asiakassuhteen ja työntekijöiden luottamuksen säilyttämiseen. Me uskomme kestävään tekemiseen, painottaa Riitta Halttunen.
harmoonitehdas 50-luvulla jyväskylässä